Heräsin tänään 3.30, iloisena kun mikä, nyt on pitkä päivä edessä ja ehtii tehdä vaikka mitä. Ja kun ei tullut ylinukkuttuakaan niin olo oli energinen kun mikä. Syötin tytön, kävin vessassa ja kun tulin sieltä näin kuolleen pikkujyrsijän kettiön lattialla. Katsoin gerbiilien terraan että olisiko se se kadonnut gerbiili, vai oliko se sitten sen toinen sieltä terrasta. Eip, belenus nukkui pesämökissä jotenka ajattelin että se kadonnut on vihdoinkin löytynyt.

Mutta sitten mun sydän pysähty kun näin olkkarissa että hamsterin terra oli auki. Varmistukset oli paikallaan eikä nuo olleet koskaan kiinnostuneet koko terrasta. Mutta kauhukseni sain todeta, että rakas hamsterini Lilian oli saanut kamalan lopun. Mun hyvä päiväni loppui siihen paikkaan. herätin miehen korjaamaan sen pois koska mun teki niin pahaa. Ja pakko myöntää, että luonteelleni ei niin tyypilliseen tapaan sorruin epätoivoseen itkuun. Karu totuus taas kertoi, että hamsterikasvatuksen saan unohtaa, hoidan nykyiset pikkuelukat elämänsä loppuun enkä enää ikinä hanki yhtäkään marsua pienempää. Ja suurin syy epätoivoon on se, että mä tykkäsin tuosta pienestä karvapallosta luvattoman paljon. Tunteet on sekavat, tapauksesta kuitenkin on vasta tunnin verran, mutta päätinpä vuodattaa heti kun vaan koneelle pääsin. Nyt lähes hypin seinille, tytön sukka oli lattialla ja mä pomppasin ilmaan nähdessäni sen kun katsoin että taas joku on tapettu. Ja sukka tosiaan on vaaleanpunainen enkä mä ainakaan tiedä sen väristä eläintä omistavani. Jep, koville ottaa.

Nuku rauhassa, Lilian 10.9.05 - 19.12.2005